Sukunimi
Isä Robertilta saatiin tietää, että on kolme Makarios-nimistä pyhimystä; Makarios Egyptiläinen, Makarios Korintolainen ja Makarios Zheltovskilainen tai Unzhevilainen (tunnetumpi). Makarios Unzhevilainen saattaa hyvin olla Suomessa ja Karjalassa käytettyjen Makarios-nimestä johdettujen nimien esikuvana, sillä hän oli karjalainen ja täällä päin maailmaa häntä kuvaavat ikonit ovat tietysti olleet tunnetumpia kuin noita kahta ensiksi mainittua Makarios-pyhimystä kuvaavat.
Keskiajalla elänyt Makarios Unzhevilainen asui erakkona vaatimattomassa majassaan Laatokan saaressa lähellä Valamoa. Eräänä päivänä saarelle tuli rosvoja, jotka pitivät sitä piilopaikkanaan pitkät ajat - luultavasti koko kesän. Makarioksella ei ollut mitään ryöstettävää - olihan hän erakko. Vaan rosvotpa hakkasivat polttopuikseen pienen saaren koko metsän. Makarioksen olisi talvella käynyt huonosti ellei Jumala olisi antanut ihmeen tapahtua. Rosvojen hakkaama metsä kasvoi syksyn aikana uudelleen. Tämän legendan johdosta Pyhää Makariosta kuvaavissa ikoneissa metsä esiintyy palavana. Suvun nimi on saattanut saada alkunsa Pyhästä Makarios Unzhevilaisesta.
Itä-Suomen talonpoikaisnimistö saavutti pysyvän, kiinteän muotonsa jo keskiajalla ja viimeistään 1500-luvulla tahi 1600-luvun alkupuolella. Sukututkimuksen kannalta on merkilllepantava, että itäsuomalainen nainen säilytti avioliitossa oman sukunimensä, mutta lapset saivat isän sukunimen. Sukunimet olivat käytössä myös Viipurin Karjalassa. Itäsuomalaista alkuperää olevat sukunimet ovatkin 2000-luvulle tultaessa periaatteessa samoja kuin 1500-luvulla, jolloin tosin Makkonen esiintyi muodossa "Mackoin".
Henrik Makkosen suvun ja sukunimen karjalaisen alkuperän puolesta puhuu se, että Kerimäen pitäjän asutus on yleensä tulkittu karjalaisperäiseksi. Karjalassa on ollut useita Makkos- sukuja. Ortodoksisperäisiä sukunimiä Kerimäellä on 14, näiden joukossa luetellaan myös Makkonen. Ensimmäinen tiedossa olevana Henrik Makkosen esi-isä, kerimäkeläinen verotalonpoika Heikki Makkonen, mainitaan Savon vanhimmassa maakirjassa vuodelta 1541. Talonpoikia ja torppareita ovat olleet myöhemmätkin Makkos-polvet aina Henrikin vanhempia myöten, jotka 12.päivä tammikuuta 1833 muuttivat perheineen Kerimäeltä torppareiksi Rantasalmelle.
Mikkosen ja Paikkalan mukaan Makkonen nimi kuuluu melko yleisiin suomalaisiin sukunimiin. Tilastokeskuksen mukaan 14.2.2005 Makkonen nimisiä on 5518 henkilöä, joista miehiä on 2768 ja naisia 2750. Vuonna 1998 ilmestyneen Suomen sukunimikartaston (Pöyhönen) mukaan Makkosten painopistealueena on Savonlinnan ympäristö Mikkeliä ja Joensuuta myöten. Kartasto on kuitenkin rajattu käsittämään vain maaseutuasutuksen. Pohjois-Savosta puolestaan suuntautuu Makkosten juonne kohti Kajaania ja Oulua. Makkoset ovat tämän tutkimuksen mukaan vahvasti itäsuomalaisia.
Kerimäellä 1500-luvulla eläneestä Heikki Makkosesta lähtien aina tämän päivän nuorimpaan Makkosten sukupolven edustajaan on lähes 500 vuotta ja 17 sukupolvea. Kuinka lukuisa on vanhimman Heikin jälkeläisten joukko, sitä emme tiedä. Tietämyksemme alkaa vasta yhdennentoista sukupolven Henrikistä. Hänellä on 7 sukupolvessa kaikkiaan 326 jälkeläistä (2020), joista elossa on 264.