Henrik Makkonen Iisalmella

 

Kontiolahdelta saapui 22.11.1866 Iisalmen äskettäin perustettuun kauppalaan kirjanpitäjä Henrik Makkonen, jo­ka jo muutamaa päivää myöhemmin eli 26.11.1866 avioitui Iisalmen Nissilä 6:sta kotoisin olleen Kaisa Maria Karjalaisen kanssa. Ei ole tiedossa missä tai  mil­loin Hen­rik ja Maria olivat toisensa tavanneet. Avioituessaan Maria oli 16 vuoden ikäinen. Marian isä oli talollisen poika Vilhelm Karjalainen Vieremäjärven kylästä ja äiti talollisen tytär Hedvig Nissinen Nissilä n:o 1:stä. Nämä  olivat avioituneet 4.7.1847.

Iisalmen ajalta Henrikin ja Marian vaiheista ei ole löytynyt mainintoja. Sen sijaan Iisalmen kauppalan ja kaupunginhistoriassa mainitaan Henrik Makkonen, joten lainaamme läh­dekirjaa. Iisalmen kauppala perustettiin vuonna 1860. Jo ennen kauppalan perustamista ja heti sen alkuaikoina alkoi siellä kauppiastominta. Joacim Putkonen ensimmäisenä aloitti maakaupan pidon jo 1854. Vä­­hän myöhemmin, vuonna 1858 tuli Iisalmelle Olli Parviainen Jyväskylästä kaupanperus­tamisaikeissa ja sai lailliset oikeudet 1860. Kolmantena mainitaan vuodelta 1861 Johan Puustinen, joka hänkin tuli Jyväskylästä oltuaan siellä vuoden verran Joh. Parviaisella kaup­pa-apulai­se­na.  Kun Joensuusta tullut Henrik Makkonen mainitaan muuttokirjassa kirjanpitäjänä, lienee hän hank­kinut alan tiedot tai kokemuksen Joensuussa. Joka tapauksessa hänen sanotaan tulleen v 1868 kirjanpitäjäksi kauppias Joachim Putkoselle tällä jo aikaisemmin olleiden Gustaf Björkholtzin ja ”ala­ikäisen” Lauri Kärkkäisen rinnalle. Ajan oloihin nähden Putkosen talous oli  huomattavan suuri ja liiketoiminta edistynyttä. Yleisen tavan mukaan kauppa oli auki klo 5:stä aamulla klo 10:een illalla, jo­ten saattoi kirjanpitäjälläkin olla pitkiä työpäiviä.

Vuoden1850 tienoilla Iisalmen puolessa ei tiedetty vielä mitään metsien ostosta ja tukkitöistä. Seuraavalla vuosikymmenellä tukinostajat alkoivat kuitenkin liikkua sielläkin päin. Iisalmen kihlakunnan kruununvoudin kertomuksessa vuodelta 1866 mainittiin sahatukkeja ja laiva­puita myydyn verotalojen metsistä. Metsien myynnistä näennäisen helpolla saatava ra­ha alkoi houkutella Iisalmen puolen talollisia myymään maansa ja metsänsä ostajille ja itse jäämään vuokramiehik­si entisiin tiloihinsa. Iisalmen 1870-luvun puutavaraliikemiehiä olivat mm. Johan Puustinen vanhempi, Henrik Makkonen ja Anders Eskelinen. Kauppias Joachim Putkonen näyttää ostaneen metsätiloja.

Henrik esiintyi Iisalmella paitsi metsän ostajana myös sahan kirjanpitäjänä. Luettelossa kauppalaan muuttaneista ”työmiehistä”, jotka olivat toisen palveluksessa renkeinä ym. vuosina 1862 – 73 mai­nitaan Savonrannalta tulleen Karl Kar­visen työnatajana sahankirjanpitäjä H. Makkonen.  Karvinen oli Makkosella tukkilautturina vuonna 1870. Ei käy ilmi minkä sahan kirjanpitäjä Henrik tuolloin oli. Kun Iisalmen puolessa ei tuolloin vielä ollut yhtään suurempaa sahalaitosta, niin työantajan täy­tyi ol­la kauempaa. Puu­tavaraa Iisalmelta vietiin mm Juankosken sahalle Nilsiässä, Suovun sa­halle Kuopion pitäjässä sekä kauemmaksikin kuten Palokin sahalle Heinävedellä se­kä Var­kauden ja Oravikosken sahoille Leppävirralla.

Iisalmen kauppalan ensimmäinen tonttihuutokauppa pidettiin 16.12.1861 värjäri Grönval­lin talossa. Huudettavana olleista tonteista jäi myymättä joko tarjouksen puuttuessa tai lii­an halvan tarjouksen johdosta 12 tonttia, mm tontti n:o 33, josta torppari Anders Nojonen oli tarjonnut vain 5 ruplaa (alle 10 ruplan tarjouksia ei hyväksytty). Myöhemmin näi­tä tontteja myy­tiin halukkaille korkeampaan hintaan. Henrik Makkonen hankki edellä sa­no­tun tontin n:o 33  Ylätorinkadun eteläpuolella, lähellä Bergmanin apteekkia itselleen. Milloin tarkemmin ja mihin hintaan, sitä ei ole mainittu. Tontilla ei liene ollut rakennuksia eikä Hen­rik itsekään rakentanut taloa. Tämä on pääteltävissä siitä, että kauppalan historian mukaan vuonna 1870 kauppalaan muuttanut tohtori Fors­tén osti sahan kirjanpitäjä Makkoselta tontin n:o 33, jolle rakensi asuin­talonsa. Ai­kaisem­min oli samassa korttelissa raken­nettuna vain leipuri Berghin talo.        

Henrikin ja Marian perheeseen syntyi Iisalmella viisi lasta, Erkki Emil vanhimpana v. 1867, Anna Elviira v. 1869, Alva Maria v. 1871, Hellin Lovisa v. 1873 ja Arma Ellen nuorimpana v. 1875. Minkälaista perheen elämä ja toimeentulo on ollut, ei ole tiedossa. Tiedetään kuitenkin, että talvea 1867– 68 sanot­tiin todelliseksi näl­kätalveksi, jolloin monet kärsivät nälänhätää. Nälkätalven aiheutti kaksi tapahtumaa. Toisaalta harvinaisen myöhäinen kesän tulo, jonka johdosta viljat olivat täysin vi­han­tia vielä syyskuun alussa ja toisaalta yleinen halla 3.– 4.9.1867, joka tuhosi satotoiveet. Sa­to jäi 2-kertaiseksi oltuaan edellisvuonna 8-kertainen. Kauppalassa ei kuitenkaan ketään kuol­lut näl­kään, eikä kuolleisuus muutenkaan ollut poikkeava.

Henrik ja Maria asuivat Iisalmella aina vuoden 1876 alkupäiviin. Kirkkoherran apulainen Adolf Björkkullan 3.1.1876 Iisalmella  allekirjoittaman muuttokirjan n:o 1/1876 mukaan "sahanhoitaja Henrik Makkonen ja hänen vaimonsa Kaisa Maria Karjalainen, jot­ka lukevat kirjaa sisästä ja ulkoa tyydyttävästi, ymmärtävät autuuden opin lukunsa mukaan, ovat olleet H. P. Ehtoollisella viimeksi v 1875 ja ovat käytöksessään hyvämaineiset sekä joihin on rokkoa pantu ja joilla tiettävästi ei ole ruumiin vikoja, muuttavat nyt Karttulaan. Heitä seuraavat lapsensa ovat Erkki Emil, Anna Elvira, Alva Maria, Hellin Lovisa ja Arma Ellen. Kaik­ki rokotetuita".

 

 Lähde:
Tauno Räisänen; Iisalmen kauppalan ja kaupungin historia 1860– 1930, Kuopio 1959