Historiatietoja

Henrik Makkosen esipolvien historiatietojen tutkimisesta

Tutkineet v.t. kirkkoherra L. H. Taskinen (Eemil Makkoselle 31.3.1920)  ja Aulis Oja  (Armas Makkoselle helmikuussa 1937).

L. H. Taskisen mukaan

Kerimäen pääkirjat ovat sodan vuoksi hävinneet 1770-luvulla. Ensimmäinen pääkirja on hyvin epätäydellinen ja syntynyt siten, että kirkonkirjojen hävittyä papit lukusilla keräsivät väestöltä tietoja silloin elävistä henkilöistä. Näin voidaan saada tarkempia tietoja vain niistä henkilöistä, jotka ovat 1770-luvulla eläneet olkoonpa, että he silloin ovat olleet vanhojakin. Sitä vastoin nuorempikin henkilö, joka on kuollut vähää ennen mainittua vuosikymmentä, ei pääse kirjoissa näkyville. Tämän koontikirjan perusteella alkavat siten säännölliset kirjat v. 1788.

Kumminkin ovat merkinnöt hyvin puutteelliset, tavallisimmin ovat päivämäärät poissa. Kun nämä tahtoo saada tietää, on ne etsittävä historiakirjoista. Mutta kun vuosilukumerkintö usein on väärä, niin silloin on vaikea saada oikea henkilö esille. – Kuitenkin voi saada lastenhistoriakirjan kautta, joka keskeytymättömänä sarjana ulottuu aina vuoteen 1773 saakka, tietoonsa sellaisiakin henkilöitä, joiden sekä kuolin- että syntymävuodesta ei mitään tietoa saa, kun he ovat kuolleet ennen mainittua vuosikymmentä. Tällä tavalla esille tulleita nimiä esiintyy Henrikin esipolvien sukutauluissa.  (Sukutaulut Susanna Sairanen s. 18.1.1774, Sylvester Sairanen s. 1721, Helena Nousiainen, Anna Tervonen s. 1809, Gregorius Tervonen s. 1724, Anna Kaarakainen) 

Aulis Oja

Tietoja Makkosen suvusta Kerimäen (nyk. Enonkosken) pitäjän Hanhijärven kylästä 1541 –1750

Se Makkosen sukuhaara, joka 1700-luvulla tavataan Makkolan tilan omistajana Kerimäen pitäjän Hanhijärven kylässä, on asunut samoilla seuduilla ainakin jo 1500-luvun alkupuolelta asti. Jo historiallisten asiakirjojen alkaessa, Savon vanhimmassa maakirjassa 1541, esiintyy tämän suvun ensimmäinen tunnettu jäsen Heikki Makkonen paikkakunnan verotalonpoikien joukossa.

Hanhijärven kylän tienoot luettiin ennen Kerimäen pitäjän perustamista kuuluviksi Säämingin pitäjän Haapalan neljänneskunnan Seppäjärven kymmenyskuntaan. Kun Kerimäki 1638 muodostettiin Säämingin kappeliksi ja 1642 itsenäiseksi pitäjäksi, tuli seutu kuulumaan siihen. Ja kun Kerimäkikin vihdoin 1800-luvulla jakautui pienempiin pitäjiin, joutui Hanhijärvi luetuksi 1894 perustettuun Enonkosken pitäjään [Papintodistusten mukaan  hanhijärveläiset siirrettiin Kerimäen srk.sta Enonkosken srk:aan jo v. 1877!].

Vanhojen verokirjojen mukaan asui kysymyksessä oleva Makkosen suvun haarauma vuoteen 1659 asti Hanhijärven kylän talossa n:o 2. Makkosten täällä omistamista tiluksista on olemassa yksityiskohtainen luettelo jo tunnetussa vuoden 1564 maarekisteriluettelossa. Sen mukaan kuului heille tuolloin jo vanhastaan seuraavat tilukset ….

Vuonna 1659 siirtyivät Makkoset puoleksi vuosisadaksi pois Hanhijärveltä. Heidän sikäläiseen taloonsa, joka noihin aikoihin kuului kapteeni Niilo Niilonpoika Harneskiöldille lahjoitettuihin rälssimaihin, asettui asumaan Luostarisen suku. He itse siirtyivät Kerimäen Kupialan kylän taloon n:o 2, joka siihen asti oli ollut Kupiaisen suvulla, mutta hiljattain jäänyt autioksi. Kupialassa Makkoset asuivat kahden sukupolven ajan, kunnes 1700-luvun alussa osa heistä jälleen muutti Hanhijärvelle, tällä kerralla kuitenkin kylän taloon n:o 1, jonka oli omistanut Hanhi-niminen suku. Tämä talo sitten sai nimen Makkola, kun taas kylän toista taloa – Makkosten ensimmäistä kantatilaa – alettiin silloisten asukkaittensa mukaan kutsua Luostarilaksi.

 Kerimäki    Rantasalmi    Iisalmi    Karttula